Tänään tuli se vika ykkönen avoimesta, ja Sesi jää nyt eläkkeelle kisaamisesta. Kisattu on viis vuotta, mutta tosi harvakseltaan, yhteensä 11 kisaa. Kuusi ykköstä, kolme kakkosta ja kaksi kolmosta saatu, pisteet olleet välillä 123-182p. Eniten epäonnistumisia luoksetulossa ja estehypyssä, bravuurit seuraaminen ja liikkeestä maahanmeno. Sesi on ollut varsin tasainen suorittaja, tekee minkä osaa ja mihin kykenee. Voimaa sen suorituksissa ei kauheasti ole, mutta eipä ole haluttomuuttakaan. Eniten on ongelmia aiheuttanut koiran huonot hermot ja mun kokemattomuus. Hienointa on olleet nämä uran loppupään luokkasijoitukset, kolme kertaa peräjälkeen ollaan oltu luokan toisia! Eka ykkönen oli myös hieno kokemus, se tuli kolmannesta kokeesta, tuloksia odotellessa mulla ei ollut mitään hajua, mitä saadaan. Hihkaisinkin varsin kovaan ääneen, että "Me saatiin ykkönen!" Silloin oli itsellä fiilis just kohdillaan, me-henki koiran kanssa. 

18.9.2011 Toko AVO Ikaalinen tuom. Juha Kurtti

Paikkamakuu 9

Seuraaminen vapaana 8

Maahan liikkeestä 10

Luoksetulo 7

Seisominen liikkeestä 10

Nouto 5

Kauko-ohjaus 8

Estehyppy 9

Kokonaisvaikutus 10

Yhteensä 166p AVO1 2/5 TK2

 

Se oli siinä! Kiitos Sesille näistä yhteisistä kisoista! Jatkossa me vaan pelleillään ja pidetään hauskaa! 

Sesin kanssa taas tokoiltiin kotikentällä, perjantai-iltana ja lauantaina. Tuomaroimassa Ilkka Sten.

12.8.2011

Paikkamakuu 10p

Seuraaminen taluttimetta 9,5p

Maahanmeno seur. yhteydessä 10p

Luoksetulo 5p

Seisominen seur. yhteydessä 10p

Noutaminen 8p

Kauko-ohjaus 8p

Estehyppy 10p

Kokonaisvaikutus 9p

Yhteensä 173p, ykköspalkinto ja sijoitus 2/6

 

13.8.2011

Paikkamakuu 7p

Seuraaminen taluttimetta 8,5p

Maahanmeno seur. yhteydessä 10p

Luoksetulo 8p

Seisominen seur. yhteydessä 9p

Noutaminen 10p

Kauko-ohjaus 8p

Estehyppy 8p

Kokonaisvaikutus 10p

Yhteensä 170p, ykköspalkinto ja sijoitus 2/6

 

Kotiintuomisiksi saatiin hienot pokaalit ja tosi hyvä mieli! 

 
Tutkiva Asiantuntija eli Viitonen on itsenäinen ajattelija, joka ymmärtää asioita tarkkaälyisesti ja moniulotteisesti. Viitoset ovat ehkä kaikista tyypeistä älyllisimpiä ja nauttivat siitä, että saavat ajatella ja pohtia ongelmia päässään. He nauttivat yleensä lukemisesta, opiskelusta ja omiin mielenkiinnon kohteisiinsa syventymisestä. Viitonen haluaa ymmärtää asiat pintaa syvemmältä ja löytää asioiden monipuoliset merkitykset ja yhteydet. Tieto ja ymmärrys antavat Viitoselle turvallisuuden tunnetta ja hän kokee itsensä tärkeäksi ja tarpeelliseksi nimenomaan osaamisensa ja tietojensa avulla. Vitoset haluavat yleensä paneutua asioihin itsenäisesti ja omassa rauhassaan. Viitoset arvostavat omaa yksityisyyttään ja kokevat liian tuttavalliset ja puheliaat ihmiset helposti hieman tungetteleviksi. Viitonen työstää asioita mielessään, hankkii paljon tietoa ja haluaa ymmärtää pohtimansa ongelmat perinpohjaisesti. Hän etsii mielellään uudenlaisia tapoja hahmottaa ja ymmärtää asioita. Kun Viitonen on syventynyt johonkin häntä kiinnostavaan asiaan tai projektiin, hän saattaa uppoutua siihen niin täydellisesti, että unohtaa helposti ulkopuolisen maailman, syömisen, nukkumisen ja jopa läheiset ihmiset. Viitoset ovat hyvin usein oman alansa asiantuntijoita, joiden tietoja ja taitoja arvostetaan. Välillä Viitoset ovat kuitenkin melko niukkasanaisia oman osaamisensa suhteen ja saattavat pantata tietojaan, sillä he eivät koe olevansa tarpeeksi valmistautuneita jakamaan ajatuksiaan toisten kanssa. Viitonen kiinnostuu usein monimutkaisista ja jopa epätavallisista asioista ja pystyy käsittelemään myös vaikeita ja raskaitakin aiheita ilman suuria tunnereaktioita. Vitoset keskustelevat mielellään. He ovat taitavia keskustelijoita ja hyviä puolustamaan erilaisia näkökulmia, mutta saattavat joskus myös ärsyttää ja haastaa ihmisiä tahallaan silkasta väittelynhalusta tai älyllisestä ylemmyydentunnosta. Parhaimmillaan Vitoset ovat avarakatseisia, suvaitsevaisia, itsenäisiä ja vaatimattoman älykkäitä ihmisiä. He ovat mestareita näkemään asiat uusin ja oivaltavin silmin. Viitonen tarkkailee ympäristöään ja ilmiöitä erityisen huomiokykyisesti ja suurella mielenkiinnolla. Viitonen on kenties kaikista tyypeistä ajattelultaan valppain, uteliain ja pohdiskelevin. Viitonen innostuu tiedosta ja jaksaa syventyä kiinnostuksen kohteisiinsa perinpohjaisesti. Hän on innovatiivinen, kekseliäs ja tuottaa oivaltavia, uraauurtavia ja omaperäisiä töitä. Viitoset ovat myös erittäin huumorintajuisia ja kujeilevia omalla eleettömällä ja terävän oivaltavalla tyylillään.

 Nyt sain vihdoin itseäni niskasta kiinni ja alotettua paikkamakuun treenaaminen näkösuojan kans kotona. Muutama päivä ollaan jo tehty treeniä, kahdesti päivässä aina ruokinnan yhteydessä. Koirille siis safkat kuppiin ja kupin eteen makuulle, minä menen oven taakse sekuntikellon kanssa. Sesi on noussut kerran istumaan ja kerran alkanut syömään, Kelmi on toiminut 100% oikein tähän mennessä.  

Toistoja on siis takana noin kahdeksan, lyhin aika 30sek ja pisin 1min45sek. Tavoitteena treenata tätä päivittäin kolmen viikon ajan päivittäin. Ajan aion nostaa ainakin neljään minuuttiin. Meillä kysytään aina ennen ruokailua, että "onko nälkä?"; toivon mukaan saan tuosta virittelysanan kokeisiin. Ehkä muutaman ruokinnan vois käydä tekemässä Viitapuistossa Sesille, ehkä treenien lopuksi, on sit joku vahtimassa, pysyykö se paikallaan. 

Ylläripylläri, Eija perui meidän näyttelytreenit. Tai siis mä laitoin sille viestiä, et ollaanko menossa, ja se vastasi, että oli unohtanut koko homman, eikä ehdi. Vähän sama meininki, kuin viikko sitten epiksien kans Miialla; kysyin edellisenä iltana treeneissä, että mennänkö me huomenna kisoihin. Ei, kun poika oli ollut jo useamman päivän sairaana. Mä ihan todella ihmettelen, että eikö ihmiset pidä tämmösiä sovittuja menoja ollenkaan tärkeinä? Ei muisteta, ei viitsitä ilmottaa, ettei pääsekään... Vai olenko mä niin merkityksetön ihminen, ettei mulle koeta tarpeelliseks kertoa? Älkää ihmiset luvatko asioita, mitä ette pysty pitämään! 

 Vallan mielenkiintoinen otsikko! Tässä vähän selitystä: 

Sesille päätin opettaa SchH-kisojen C-osuuden toimimalla itse niin ohjaajana kuin maalimiehenäkin. Tarkoitus on saada homma näyttämään oikealta, ei opettaa koiralle vietinvaihtoja eikä edes hihaan puremista. Hihan sijasta käytössä on purutyyny, Sesin suuri rakkaus. Treenailtu on jotain simppeleitä juttuja, ja yrityksen ja erehdyksen kautta on mulla alkanut muotoutua mielessä kuva siitä, miten homman toteutan.

Risteily ja selkäkuljetus on jätettävä luonnollisesti pois, koska minähän en voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Toki purutyynyn vois jättää piiloon, mutta ei meillä ole piilojakaan.. Suoritus aloitetaan siis koiran saapumisesta piilolle haukkumaan. Tässä jätän Sesin istumaan ja vapautan haukkumaan haukkukäskyllä. Haukkumasta koira sivulle, seuraaminen, maahanmeno ja minä siirry tyynyineni jonkun matkan päähän. Näytän koiralle tyynyn ja lähden juoksemaan. Pysähdys, irroitus (käsky?) ja vartiointi. Hyökkäys, kuormitus, irroitus (käsky?) ja vartiointi. Koira sivulle.

Tuohon asti on selvät sävelet. Pitkän liikkeen toteutusta vielä mietin, että teenkö sen vaan vapauttamalla koiran puruun, vai otanko juoksun ym. mukaan. Treenataan sen verran yleisellä paikalla, että ihan en kehtais "juosta koiraa kohti kuormittaen sitä valelyönneillä ja karkotushuudoilla"..! No, mietitään saadaanko tosta joku vähemmän huomiota herättävä versio aikaseks.

Tämmöstä siis Sesille. Tää on sitä touhua, mistä tuo koira nauttii selkeästi eniten. Sesin mielestä maailmasta ei löydy mitään ihanampaa, kuin "saalispurupelleily" emännän kanssa. 

 

Näyttelytreeniä otettiin sitten tuon pikku puudelin eli Kelmin kanssa. Tähtäimessä on Kehvelin eka mätsäri 30.4. Kihniössä. Liikkeestä seisomaan jäämistä ollaan treenattu joitain kertoja, eikä Kelmi enää tarjoa istumista niin helposti. Merkkinä näyttelytreenille on ohut hihna, joka asetetaan heti korvien taakse. Edetty ollaan jo siihen vaiheeseen, että Kelmi seisoo hetken hihnan ollessa kireällä ja namin kauempana kuonosta, ts. koira ei mutusta sitä vaan katsoo namikättä. Eilen otettiin juoksutustakin mukaan, ja ihan kelvollisesti tuo tuntuu menevän. Nyt vaan odotellaan, että saadaan Eijasta ja Ruskasta treeniseuraa. Oppii Kelmi siihen, että toinen koira juoksee sen takana, ja saadaan joku katsomaan, miltä Kelmin esiintyminen näyttää. 

Epiksiin koitan Kelmin kanssa päästä lauantaina. Sesillä on tiedossa toko-kokeet 15.5., paikkamakuu näkösuojan kans edelleen vaiheessa, mutta estehyppyä (sitä paluuhyppyä..) ollaan treenailtu kotosalla. Ehkä tässä päästäis kohta Viitapuistoon treenaamaan porukassa, tänään siellä oli enää 15cm lunta.