Tässä tuore kuva sankareista:

Mikähän siinä on, että mitä vanhemmaks tulee, sitä enemmän palelee? Kymmenen vuotta sitten huidoin läpi talven keinokuitumekossa ja vuorittomassa nahkatakissa, tai villakangastakissa korkeintaan. Eikä muka palellut. Nykyään palelee muka niin paljon, ettei voi lähteä treenaamaan koiria ulos, vaikka molemmilla on just nyt tilanne, että pitäis siirtää treenattavat asiat ulos. No, ehkä asioiden jauhamisesta uudestaan ja uudestaan samanlaisina ei oo haittaa.

Kelmin kanssa on tehty seuraamista. Hankalaa vaan, kun pitäis treenata enemmän suoraa eikä saksalaisia täyskäännöksiä, tuo kun tarjoaa niitä jo seuraamisesta pysähtymisiinkin... Tosin täyskäännöksen jälkeen Kelmin toiminta on nykyään paljon aktiivisempaa. Tänään pitää ottaa Vienolan pihassa treeniä kun oon saanut kahvit tippumaan.

Sesin kanssa on tehty kauko-ohjausta, sisätiloissa homma toimii jo 95% oikein. Ulos pitää tosiaan siirtyä, häiriöitä peliin ja sitten nopeutta, eli palkan vaihtaminen namista palloksi. 

Noutoja on myös otettu molemmille. Sesillä kaikki sujuu entiseen malliin, palautus oli viime treeneissä jostain syystä nätimpi (=suorempi). Kelmin pakkonouto on ottanut ison harppauksen eteenpäin; ei tarvinnut kertaakaan suuta avata väkisin vaan Kelmi otti kapulan heti suuhun ja piti yhtä pudotusta lukuunottamatta irrotuslupaan asti. 

Kun vaan pääsis porukkaan treenaamaan, niin Kelminkin saisin koevalmiiksi muutamassa kuukaudessa. Pitää kysäistä, saisko Laurasta ja Sirasta häiriökoirakon..